Tiedekulma Podcast

Suomen bruttokansantuotteen kasvu on hyytynyt, julkinen velka kasvaa, tuottavuuden kehitys laahaa ja palveluista leikataan. Miten taloustieteilijät analysoivat näitä kehityskulkuja Suomen taloudessa? Miten Suomi pärjää osana Euroopan taloutta globaalissa kilpailussa? Onko taloustieteilijöillä luottamusta tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen? Suomen talouden tilasta keskustelevat Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen, Työn ja talouden tutkimus LABOREn johtaja Mika Maliranta ja Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen. Juontajana on Ville Kohvakka Kulosaaren yhteiskoulusta. Podcast on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Suomen talouden tilannekatsaus -tapahtumassa 29.11.2024. Tapahtuma liittyy EuroStorie-huippuyksikön ja Kulosaaren yhteiskoulun Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaan. Kysymyksiä tilaisuudessa esittivät opiskelijat pääkaupunkiseudun ja Lahden lukioista. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/cd47nVqEmw4 Tutustu keskustelussa viitattuihin taus

Mitä uusin tutkimustieto kertoo Suomen lepakoista? Kuinka nahkasiipiset hyönteissyöjät selviytyvät pohjoisen kylmässä talvessa? Ylen luontotoimittaja Minna Pyykön jututettavina ovat lepakkoasiantuntijat Helsingin yliopistolta: akatemiatutkija Thomas Lilley, suunnittelija Eeva-Maria Tidenberg ja väitöskirjatutkija Tanya Troitsky. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Lepakkoilta-tapahtumassa 26.11.2024. Keskustelu oli samalla Luonto-Suomen suora radiolähetys Yle Radio Suomessa, ja se on kuunneltavissa myös Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/podcastit/1-72355798 Tapahtuma on tuotettu Helsingin yiopiston Tiedekulman ja Yle Luonnon yhteistyönä ja se on osa Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2024 Katso Lepakkoilta myös videona: https://youtu.be/hsmZAXNN1x8

Muutokset ympäristössä vaikuttavat myös yhteiskuntiin. Etenevä ilmastonmuutos voi heikentää ruokaturvaa ja lisätä levottomuuksia ja konflikteja ympäri maailmaa. Millaisiin erilaisiin turvallisuusuhkiin ilmaston lämpeneminen liittyy ja kuinka niihin voidaan varautua? Ilmastonmuutoksen vaikutuksista turvallisuuteen Tiedekulmassa keskustelevat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Emma Hakala, ympäristövastuun työelämäprofessori Hannele Pokka sekä ruokaturvan ja kansallisen huoltovarmuuden työelämäprofessori Kaisa Karttunen Helsingin yliopistosta. Keskustelun juontaa Alma Onali. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten ilmasto muuttaa turvallisuutta? -tapahtumassa 19.11.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2024 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/vxcV27z1q9U

Maapallon keskilämpötila jatkaa nousuaan ja kriittinen 1,5 asteen rajapyykki on ylittymässä lähivuosina. Lämpeneminen saattaa aiheuttaa arvaamattomia ketjureaktioita ympäristössämme. Mihin kaikkeen jäätiköiden sulaminen vaikuttaa, hiipuvatko Pohjois-Atlantin merivirrat, virkoaako ikiroudasta muinainen pandemian aiheuttaja ja voidaanko Amazon vielä pelastaa? Tiedekulmassa keskustellaan Jari Hanskan johdolla siitä, mitä meillä on edessämme, jos emme saa ilmastonmuutosta hallintaan – ja miksi jokainen asteen kymmenys on tärkeä. Mukana ovat ympäristömuutoksen professori Atte Korhola, ilmakehätieteiden apulaisprofessori Anna Lintunen ja hydrosfäärin geofysiikan professori Petteri Uotila Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten maapallon käy? -tapahtumassa 13.11.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2024 Katso keskustelu videona:

Kansainväliset luonto- ja ilmastokokoukset ovat massiivisia tapahtumia, joilla on haastava tehtävä: saada maailman maat toimimaan yhdessä ympäristökriisien pysäyttämiseksi. Mikä on kokousten realistinen rooli kriisien torjunnassa? Miten tuore USA:n vaalitulos vaikuttaa luonto- ja ilmastopolitiikkaan? Hanna Nikkasen johdolla keskustelemassa ovat ympäristöturvallisuuslähettiläs Kerstin Stendahl ja YK:n luontokokouksen Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä sekä tutkimusjohtaja Markku Ollikainen ja yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä väliä on luonto- ja ilmastokokouksilla? -tapahtumassa 7.11.2024. Tapahtuma on tuotettu Helsingin yliopiston Tiedekulman ja ympäristöministeriön yhteistyönä ja se on osa Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2024 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/O5De0DuZB_Y

Marraskuun 5. päivä amerikkalaiset ratkaisevat, kummasta tulee Yhdysvaltojen seuraava presidentti, demokraattien Kamala Harrisista vai republikaanien Donald Trumpista. Vaikka valitsijamiehistä äänestetään kaikissa 50 osavaltiossa, vaaleissa katseet kohdistuvat kouralliseen vaa'ankieliosavaltioita. Mitkä teemat liikuttavat äänestäjiä eri osavaltioissa? Miten Yhdysvaltojen väestöryhmät äänestävät? Entä kuinka vaalijärjestelmä vaikuttaa lopputulokseen? Keskustelemassa Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson, poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen. Lisäksi MTV Uutisten Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mari Karppinen raportoi tunnelmia suoraan paikan päältä Yhdysvalloista. Juontajana on MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Hopsu. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten tapahtumasarjaa, jossa analysoidaan Yhdysvaltojen presidentinvaaleja sekä taustoitetaan amerikkalaisen yhteiskunnan isoja kysymyksiä. Kesk

Maailmanpolitiikkaa uhkaa epäjärjestys, ja Yhdysvalloilta peräänkuulutetaan isoa roolia globaalien kriisien ja konfliktien keskellä. Kauppasodat ja teknologiakilpailu heijastuvat talouteen kaikkialla maailmassa. Mitä Yhdysvaltojen seuraavan presidentin kausi tarkoittaa Natolle, maailmantaloudelle ja maan kansainväliselle roolille? Viekö Kiina yhä enemmän Yhdysvaltojen huomiota? Onko Suomelle tai eurooppalaisille väliä, valitaanko presidentiksi Trump vai Harris? Näistä aiheista ovat keskustelemassa taloushistorian professori Jari Eloranta, valtio-opin yliopistonlehtori Anna Kronlund ja maailmanpolitiikan yliopistonlehtori Matti Ylönen. Lisäksi inserteissä kuultiin maailmanpolitiikan dosentti S.M. Amadaen sekä MTV Uutisten Yhdysvaltain kirjeenvaihtajan Mari Karppisen näkökulmia Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan presidentinvaalien alla. Juontajana on MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Hopsu. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten tapahtumasarjaa, jossa analysoidaan Yhdysvaltojen presidentinvaa

Marraskuun presidentinvaalien alla amerikkalainen yhteiskunta näyttää jakautuneemmalta kuin aikoihin. Millaisia ovat Yhdysvaltojen isot ja pitkät jakolinjat, ja miksi me vastaan ne -ajattelu vaikuttaa voimakkaalta juuri nyt? Miten puolueet ja media ovat vaikuttaneet nykyiseen yhteiskunnalliseen ilmapiiriin? Yhdysvaltojen jakolinjoista keskustelevat alue- ja kulttuurintutkimuksen dosentti Outi Hakola, yliopistotutkija Niko Pyrhönen ja Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku. MTV Uutisten Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mari Karppinen raportoi havaintojaan suoraan paikan päältä Yhdysvalloista ja insertissä kuullaan Helsingin yliopiston vierailevaa professoria Joshua C. Wilsonia. Juontajana on MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Hopsu. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten tapahtumasarjaa, jossa analysoidaan Yhdysvaltojen presidentinvaaleja sekä taustoitetaan amerikkalaisen yhteiskunnan isoja kysymyksiä. Podcast on nauhoitettu Miksi amerikkalainen yhteiskunta on jakautunut? -tapahtu

Kuvallisuus on lisääntynyt arjessamme erityisesti sosiaalisen median kautta, ja siten myös yhteiskunnallinen osallistuminen muuttuu yhä visuaalisemmaksi. Millaista on kuvajournalistin ja somevaikuttajan työ alustojen, algoritmien ja tekoälyn ristipaineessa ajassa, jossa jokainen voi luoda ja jakaa kuvallista materiaalia? Entä miten kuvallisuuden lisääntyminen vaikuttaa demokratiaan? Työstä, vallasta ja demokratiasta kuvajulkisuuden aikana keskustelevat kuvajournalisti Emilia Anundi, sosiaalisen median vaikuttaja ja seksologi Joonas Pesonen sekä Helsingin yliopiston sosiologian professori Eeva Luhtakallio. Juontajana on Alma Onali. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 12.9.2024 Poliittisen näkymisen vallankumous: Miten kuvat muuttavat demokratiaa? -tapahtumassa, joka oli Euroopan tutkimusneuvoston rahoittaman ImagiDem-tutkimushankkeen päätöstilaisuus. Katso koko tapahtuma videotallenteena täällä: https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?eventId=306793905

Mitkä mekanismit aivoissamme saavat meidät näkemään aaveita ja uskomaan salaliittoihin? Mitä tutkimus kertoo kuolemanrajakokemuksista? Voiko aivoihin luottaa? Yliopistotutkija ja havaintopsykologi Jukka Häkkinen Helsingin yliopistosta kertoo, miten aivomme tulkitsevat todellisuutta ja miksi olemme kaikki alttiita uskomaan outoihin juttuihin. Haastattelijana on Jari Hanska. Katso haastattelun alussa mainittu kuvailluusio tästä: bit.ly/kuvailluusio Katso haastattelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/fxdHEXFqs64 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Ymmärrä aivojasi -tapahtumassa 17.4.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024

Kielten oppiminen on erilaista eri-ikäisenä: lapsen aivot ovat muovautuvassa tilassa, jolloin uusien taitojen omaksuminen on helpompaa kuin aikuisena. Kuitenkin myös aikuisten aivot voidaan saada lapsen kaltaiseen vaivattoman oppimisen tilaan vaimentamalla tiettyjen kehittyneiden aivoalueiden toimintaa, kertoo kognitiotieteen professori Riikka Möttönen Helsingin yliopistosta. Haastattelussa puhutaan myös siitä, miten kielten oppimista voisi muuten tehostaa ja ovatko erilaiset kielten oppimiseen liittyvät myytit totta vai tarua. Haastattelijana on Jari Hanska. Katso haastattelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/ayAWQ0rbbH0 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Ymmärrä aivojasi -tapahtumassa 17.4.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024

Nykymaailman jatkuvat ärsykkeet kuormittavat aivoja enemmän kuin ennen ja toisaalta muistia on myös helpompi ulkoistaa erilaisille laitteille. Aivojen toiminta ei kuitenkaan muutu yhteiskunnan muutoksen nopeudella. Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Sanna Koskinen keskustelee Jari Hanskan kanssa muistista ja muistamisesta. Haastattelussa puhutaan myös siitä, mitä annettavaa aivovammojen kuntoutusmenetelmillä voisi olla kaikille ja miksi tanssi ja musiikki ovat hyväksi aivoille. Katso haastattelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/6OwDx24zNE8 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Ymmärrä aivojasi -tapahtumassa 17.4.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024

EU-vaaleissa äänestetään Euroopan parlamentin uudesta valtatasapainosta ja kannoista. Menestystä on ennakoitu erityisesti laitaoikeiston ryhmille. Miten EU-vaalien tulos vaikuttaa Euroopan unionin suuntaan ja parlamentin toimintakykyyn? Mitkä ovat vaalien isot kysymykset eri puolella Eurooppaa, ja miten ne jakavat eri jäsenmaita ja poliittisia ryhmiä? EU-vaaleista ja niiden seurauksista ovat keskustelemassa väitöskirjatutkija Topi Juga, Euroopan politiikan tutkimuksen professori Johanna Kantola ja Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy. Juontajana on Helsingin Sanomien toimittaja Anni Keski-Heikkilä. Tapahtuman aikana Tiedekulmassa nähtiin mielenilmauksia, joiden vuoksi keskusteluun tuli pieniä taukoja. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/pinnalla Se on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 28.5.2024. Katso tapahtuma koko tallenne osoitteessa: https://tiedekulmamedia.helsinki.f

EU kertoo itsestään tarinaa demokratian, rauhan, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon vaalijana. Samaan aikaan esimerkiksi turvallisuuspolitiikan kysymykset, muuttoliikkeet ja oikeusvaltion ongelmat haastavat EU:n arvoja ja päämääriä. Onko EU:n omakuva edes oikea? Kuka toimii EU:n arvoja vastaan ja kuka puolustaa niitä? Mitkä tarinat hallitsevat tällä hetkellä keskustelua Euroopasta? Tarvitaanko EU:lle jonkinlainen uusi tarina tai idea? EU:n identiteetistä ovat keskustelemassa yleisen historian emeritusprofessori Heikki Mikkeli, tutkijatohtori Markus Ojala ja Eurooppa-tutkimuksen yliopistonlehtori Hanna Tuominen. Juontajana on Helsingin Sanomien toimittaja Emil Elo. Keskustelu keskeytyi hetkeksi mielenilmauksen vuoksi kohdassa 17:04. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien EU-vaaleja taustoittavaa tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/pinnalla. Se on kuvattu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 21.5.2024. Tapahtuman koko tallenne osoitt

Eurooppalaiset vanhenevat, ja moni ala kaipaa uusia osaajia. Helsingin yliopiston vaalipaneelissa eurovaaliehdokkailta kysyttiin, miten Euroopan unionin tulisi vastata osaajapulaan, ja kuinka he edistäisivät koulutusta ja tutkimusta EU-parlamentin seuraavalla kaudella. Mukana ovat Li Andersson (vas.), Eva Biaudet (r.), Petri Honkonen (kesk.), Ville Niinistö (vihr.), Sirpa Pietikäinen (kok.), Tapio Puolimatka (kd.) sekä Dimitri Qvintus (sd.). Perussuomalaisten edustaja Pirkko Ruohonen-Lerner joutui viime hetkellä peruuttamaan osallistumisensa. Keskustelun juontaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Adile Sevimli. Podcast on nauhoitettu Helsingin yliopiston EU-vaalipaneelissa, joka järjestettiin Tiedekulmassa 16.5.2024.

Maailmanpoliittinen tilanne ja globaali taloudellinen kilpailu kiristyvät. Valtioiden rajat ylittävät haasteet koettelevat Euroopan unionia ja sen päätöksentekoa. Pystyykö EU ottamaan kohtalonsa omiin käsiinsä ulkoisten paineiden puristuksissa? Miten EU:n rooli ja tulevaisuuden painotukset ovat muuttumassa? Entä miten Suomen nykyinen hallitus on onnistunut ajamaan Suomen tavoitteita EU:ssa nykyisessä maailmantilanteessa? Keskustelemassa ovat eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg ja väitöskirjatutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta sekä Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela. Brysselistä haastattelussa on Helsingin Sanomien EU-kirjeenvaihtaja Jarno Hartikainen. Juontajana toimii Helsingin Sanomien toimittaja Petja Pelli. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien EU-vaaleja taustoittavaa tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/pinnalla Keskustelu on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Maailma

Kesäkuussa 2024 äänestetään Euroopan parlamentin vaaleissa, joissa eurooppalaiset valitsevat parlamentin jäsenet seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Mikä on Euroopan unionin merkitys Euroopalle ja Suomelle? Miten EU:n päätöksenteko rakentuu ja mihin europarlamentaarikolla on vaikutusvaltaa? Kuinka Euroopan unioni pystyy tulevaisuudessa vastaamaan aikamme suuriin haasteisiin ja kysymyksiin, kuten ilmastokriisiin, digitalisaatioon tai globaaliin suurvaltakilpailuun? Keskustelemassa ovat akatemiatutkija Timo Miettinen ja yliopistotutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta. Juontajana on Ville Kohvakka. Podcast on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Mistä Eurooppa äänestää? -tapahtumassa 3.5.2024. Tapahtuma liittyy EuroStorie-huippuyksikön ja Kulosaaren yhteiskoulun Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaan. Kysymyksiä tilaisuudessa esittivät opiskelijat pääkaupunkiseudun lukioista.

Tieto geeneistämme karttuu vauhdilla: moni on tehnyt DNA-testin tai luovuttanut näytteensä biopankkiin. Miten geenitietoa voidaan hyödyntää terveydenhoidossa? Tehdäänkö tulevaisuuden lääkärin tai ravitsemusterapeutin vastaanotolla geenitesti? Geenien vaikutuksesta terveyteen keskustelevat akatemiatutkija Nina Mars, farmakogenetiikan professori ja HUSin ylilääkäri Mikko Niemi sekä yliopistonlehtori ja ravitsemusgenetiikan dosentti Tiina Jääskeläinen Helsingin yliopistosta. Juontajana on Rosa Kettumäki. Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/9TJe7fL_XNk Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä geenit kertovat terveydestä? -tapahtumassa 11.4.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024

Vaihdevuodet koskettavat puolta väestöstä, mutta oireita ei silti aina tunnisteta terveydenhuollossa. Moni nainen myös oireilee jo nelikymppisenä ennen varsinaisten vaihdevuosien alkamista. Helsingin yliopiston dosentti ja HUSin osastonylilääkäri Hanna Savolainen-Peltonen kertoo, mitä kaikkien pitäisi tietää vaihdevuosista ja kuinka niihin liittyviä erilaisia oireita voi hoitaa. Haastattelijana on Satu Sirkiä. Katso haastattelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/AdRxZUgN7S4 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Naisten terveyden ilta -tapahtumassa 9.4.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024

Synnyttäminen ja syntyminen Suomessa on maailman turvallisinta, mutta silti moni nainen pelkää synnytystä. Suomessa käytetään myös kivunlievitystä enemmän kuin esimerkiksi Tanskassa. HUSin kätilö-tutkija Mikko Tarvonen kertoo Satu Sirkiän haastattelussa, miten suomalainen synnyttäminen eroaa muista maista, ja mikä tekee Suomessa syntymisestä erityisen turvallista. Katso haastattelu videona: https://youtu.be/E70zuKhCKzc Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Naisten terveyden ilta -tapahtumassa 9.4.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024