Radio Suomesta Poimittuja

Vuosi sitten suomalaiset seurasivat Saara Aallon menestystä brittien X Factoryssä. Saara sijoittui kisassa toiseksi ja voiton nappasi brittien oma Matt Terry. X Factoryn jälkeen molempien elämä on muuttunut. Saara asuu nykyään Lontoossa, tuomaroi ensi keväänä Suomessa alkavaa uutta X Factor kautta ja on myös Suomen ensi vuoden euroviisuedustaja. Mutta mitä kuuluu X Factor kisan voittaja Matt Terrylle? Yle X3M:n toimittaja Kjell Simosas tapasi Matt Terryn Lontoossa. Haastattelussa muistellaan mm. artistin yllätysvierailua Saara Aallon Helsingin konsertissa ja kotiväen ensiarvioita marraskuun lopulla julkaistavasta Trouble -albumista. Anna Keränen toimitti haastattelusta suomenkielisen version. Kuva: AOP

Ihminen voi olla onnellinen, vaikka ei koskaan näyttäisi sitä. Jopa tietämättään. Me suomalaiset olemme originelleja. Kohti olennaista, syvään päähän, sukeltaa taas Maallikkosaarnaaja Maasola.

Sinnikkyys on taito, jota voi opetella ja opettaa. Näin vakuuttaa perhetyöntekijä, positiivisen kasvatuksen kehittäjä Tiia Trogen. Sinnikkyyttä tarvitsemme päivittäin, hän muistuttaa. Sisu otetaan käyttöön vasta sitten, kun sinnikkyys ei enää riitä. Tiia Trogen sanoo, että pieni lapsi on jo valmiiksi sinnikäs opetellessaan koko ajan uusia taitoja. Vanhempien tehtävä on tukea lapsen sinnikkyyttä ja antaa lapsen itse yrittää. Turha siis mässyttää pullamössösukupolvista, jos on torpannut lapsen tarpeen käyttää sinnikkyyden taitoa. Myös aikuinen voi harjoitella sinnikkyyttä. Kannattaa muistaa maali, johon sinnikkyydellä tähtää, sekä ottaa riittävän pieniä askelia, jotta saa välissäkin onnistumisen kokemuksia.

Kun Saara Aalto jäi keväällä 2016 toiseksi Uuden musiikin kilpailussa eikä päässyt edustamaan Suomea Euroviisuihin, hän päätti, ettei enää koskaan osallistu viisukarsintoihin. Hän oli ollut mukana karsinnoissa jo neljästi aiemminkin, kolme kertaa taustalaulajana ja omana itsenään vuonna 2011. Tuolloinkin tuloksena oli toinen sija ja toinen hopeapysti toissa keväänä oli kova pala. – Silloin sanoin itselleni ja läheisilleni, että enää en hae Uuden musiikin kilpailuun. Kun minut pyydetään mukaan suoraan, sitten voin mennä, Saara muistelee. Ja nyt Saara Aalto menee! Yle kutsui Aallon suoraan Suomen ensi vuoden viisuedustajaksi, ilman karsintaa. Käytäntö on yleinen monessa Euroopan maassa, mutta Suomessa näin tapahtui nyt ensimmäistä kertaa. Kun Suomi tänä vuonna jäi ilman finaalipaikkaa kolmatta kertaa peräkkäin, media ja viisufanit älähtivät. UMK:n viisuihin lähettämät artistit eivät menesty. Ongelmana on ollut se, että tunnetut suomalaisartistit eivät ole kisaan lähteneet. Uuden musiikin kilpailun tuottaja

UMK:n uudistus "tuli puskista", sanoo UMK18 -kauden toinen juontaja Mikko Silvennoinen. Saara Aallosta vannoutuneinkin viisufani pitää, ja Mikon mielestä Yle olisi ollut hölmö, jos olisi jättänyt tilaisuuden hyödyntämättä. Silti Mikkoa jännittää, miten viisufanit ottavat uudistuksen vastaan. Silvennoisen mielestä tärkeää on nyt saada Saaralle hyvä kappale esitettäväksi. Hän itse kallistuu ajattelemaan, että balladin sijaan biitti voisi olla Saaran vahvuus.

Muistatteko vielä minkälaisia paineita isänpäivä ja äitienpäivä aikoinaan aiheuttivat? Sitten tuli onneksi läheisenpäivä. No -nyt nimi muuttuu taas! Maallikkosaarnaaja Maasola kertoo miksi.

Yksi tämän vuoden Nenäpäivä -kohteista on keski-afrikkalainen Uganda. Radio Suomen oma nenäpäivälähettiläs Juha Blomberg vieraili huhtikuussa 2017 Ugandassa, joka on erittäin köyhä maa, UNDP:n ns. inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna sijalla 164 kaikista tutkituista 187:ta maasta. Unicef on yksi Nenäpäivän yhteistyötahoista Ugandassa, jossa pakolaiskriisin vuoksi vesi- ja hygieniaongelmat vaikuttavat hyvin voimakkaasti varsinkin lasten mahdollisuuksiin selvitä elämässään eteenpäin. Avustusjärjestön tuella on leireille saatu rakennettua uutta teknologiaa, joka helpottaa elämälle tärkeän puhtaan veden saantia. Kuva: Juha Blomberg.

Erikoistehostesuunnittelija ja -teknikko Konsta Mannerheimon on ollut mukana yli tuhannessa produktiossa. Jos elokuvaan, tv-sarjaan tai mainokseen tarvitaan räjähdyksiä - tai vaativia luonnonelementtejä, paikalle tarvitaan myös erikoistehosteammattilainen. Muun muassa elokuvissa Napapiirin sankarit, Vares ja Rare Exports työskennellyt Mannerheimo paljastaa, millaista arkinen työ on. Anna Keränen tapasi Mannerheimon tämän firman tiloissa Tuusulassa.

Filosofi Esa Saarisen mukaan kohtaamme koko ajan uusia asioita ja tilanteita, koska olemme elossa. Vuorovaikutuksen laatuun meidän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä nykyajalle tunnusomaista on että ajaudumme tilanteesta toiseen ulkopuolisten tekijöiden vaikutuksesta. Esa Saarinen nostaa haastattelussa esiin myös ajatuksen perimmäisestä motiivista ja muistelee sekä Nokiaa että lapsuudenkotinsä lämpöä. Filosofi Esa Saarisen ajatuksia kuultiin Radio Suomessa pyhäinpäivänä 4.11.2017. Toimittajana Markus Turunen.

Neuvolassa meidät punnitaan. Ja sitten mennäänkin vauhdilla huonoon suuntaan, kunnes keski-iässä havahtuu siihen, että kukaan ei ole kiinnostunut, tuskin itsekään. Onneksi Finnair alkaa punnita meitä! Maallikkosaarnaaja Maasola tasapainoilee elämän suuressa vaa´assa.

Kustannustoimittajat työskentelevät yhdyshenkilöinä kustantamon ja kirjailijoiden välillä. Tehtäviin kuuluu arvioida käsikirjoituksia, antaa palautetta teksteistä ja osallistua kirjojen markkinointiin. Millaista on sanoa "ei" ja onko kustannustoimittajalla lupa kyllästyä, ennen kuin käsikirjoitus saadaan hiottua painettuun muotoonsa? Valokeilan takana tavataan WSOY:n kustannustoimittaja Lari Mäkelä. Toimittajana Sanna Jussila

Hymyilevä ihminen on aina ollut meistä suomalaisista arveluttava, jopa pelottava. Mutta onko uusi aika ovella? Voiko muutos lähteä pienestä ihmisestä? Tunnekuohun vallassa Maallikkosaarnaaja Maasola.

Lokakuun puolen välin jälkeen päivän pituus on Suomessa vähän vajaat 10 tuntia. Kohti kaamosta siis kuljetaan. Kaikille pimeys ei kuitenkaan ole kammotus: esimerkiksi kosmologille pimeys avaa ikkunan maailmankaikkeuteen. Kosmologian tutkijatohtori Tommi Tenkanen kertoo, mitä kaikkea maailmankaikkeudesta löytyy ja miten niitä tutkitaan. Toimittajana Sanna Jussila

Pitkään luultiin, että Suomessa kukaan ei enää ajattele mitään. Nyt on kuitenkin putkahdellut julkisuuteen ideologisia ihmisiä, kuten ideologisesti työttömiä, jotka ovat ajatelleet asiat valmiiksi. Maallikkosaarnaaja Maasola sortui myös ajattelemaan ja huomasi olevansa ideologisesti vaikea.

Kun tv-sarjassa tai elokuvassa päähenkilö istahtaa esimerkiksi ravintolapöytään, taustalla on usein ihmisiä. Nämä ihmiset eivät ole sattumanvaraista porukkaa, vaan heidät on hankittu paikalle juuri tätä tehtävää varten. Valokeilan takana -sarja tutustuu avustajan työhön. Eijariina Vartiainen on työskennellyt useiden elokuvien, tv-sarjojen ja mainosten avustajana. Anna Keränen vieraili Eijariinan kotona Helsingin Laajasalossa.

Uudet talot ovat energiapihejä. Autot keräävät jarruttamalla akut täyteen. Mutta ihminen on edelleen niin typerä, että tuhlaa energiansa kaikkeen joutavaan, päästää parhaat höyryt pakenemaan. Ikuista hämärähyssyä viettää Maallikkosaarnaaja Maasola. Sananen.

Luetko sinä, mitä kriitikko kirjoittaa elokuvasta, näytelmästä tai taidenäyttelystä? Monet nimittäin lukevat - esimerkiksi hakeakseen kulttuuriarvioista omille ajatuksilleen vahvistusta. Toisia taas eivät kriitikkojen arvioinnit hetkauta. Heidän mielestään kriitikot kehuvat vain monimutkaisia taide-elokuvia, joita kukaan ei katso. Valokeilan takana - sarjassa Olga Ketonen tapasi elokuvakriitikko Kalle Kinnusen. Mistä konkari vielä innostuu vai innostuuko mistään? Onko kriitikko vain arvostelija, joka ei itse osaa tehdä taidetta?

Arki on se kovin juttu. Arjessa punnitaan ihmisotuksen mielenrauha ja kestävyys. Ihan tavallinen jamppakin osaa pistää pystyyn megalomaanisen shown, mutta eläppä huomenna arkea onnistuneesti! Maallikkosaarnaaja Maasola veisaa arjesta. Sananen.

Oravannahka, kolikot, setelit, pankkikortti ja älypuhelin - millä suoritamme maksamisen seuraavaksi? Voiko bitcoinin kaltainen raha syrjäyttää nykyisenlaisen maksamisen? Osakesäästäjien Keskusliiton analyytikko Henry Huovinen kertoo virtuaalivaluutta bitcoinista. Toimittajana Markus Turunen. Kuva: Jerome Favre / EPA

Olihan se päivänselvää. Me emme tarvitsekaan lisää vauhtia, vaan kaltevia kosketuspintoja omaan arkitodellisuuteemme. Kun Linnanmäki purkaa riemuliiterinsä ja lopettaa tämän tarjoilun, meidän täytyy nähdä elämämme vekkulat muualla. Maallikkosaarnaaja Maasola saarnaa. Sananen.