Poliittinen Talous

Poliittinen talous -podcast paneutuu Brasilian poliittisiin ja taloudellisiin kiemuroihin sekä maan vastavalittuun presidenttiin Jair Bolsonaroon vielä toisen lähetyksen voimin. Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa Brasiliasta ja maan poliittisesta tilanteesta keskustelee maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta. Minkälaisia talouspoliittisia tekijöitä löytyy fasistiseksi luonnehditun Bolsonaron voiton takaa? Minkälaisia äänestäjäryhmiä Bolsonaro sai vaaleissa tuekseen? Mitä Bolsonaro voi tehdä Brasilian nuorelle demokratialle ja oikeusvaltiolle? Entä mitä tapahtuu, kun ihmisoikeus- ja demokratiamyönteisen keskustaoikeiston on tehtävä valinta vasemmiston ja autoritarismin välillä? Teivainen pohtii myös, mitä Bolsonaron voitto kertoo liberalismin ja demokratian suhteesta. Ovatko liberaalit valmiita tarvittaessa rajoittamaan demokratiaa vaikka sitten diktaruurilla, jotta talousliberalismin periaatteet eivät vaarantuisi? Vai onko tällöin enää mielekästä puhua mistään liber-alku

After sparking outrage with outright fascist rhetoric, Jair Bolsonaro was elected president of Brazil on October 28. The obvious questions are: How did Brazil get here, and what is going to happen? In a special English episode of the podcast, Research Fellow Leonardo Custódio from the University of Tampere explains how history, class, race and the media are interwoven in Brazilian politics. Instead of resorting to simplistic narratives, it is necessary to take all these elements into account if we wish to make any sense of the turbulent situation. Moreover, Custódio talks about Bolsonaro's chances of advancing his agenda in the political system of Brazil, and the future of left politics in Brazil. Leo Custódio is being interviewed by Timo Harjuniemi. Leo Custódio's work deals with social movements and activism, and you can follow Leo's work via his Twitter: https://twitter.com/_LeoCustodio_ Also, check out the work he is doing with the Anti-Racism Media Activism Alliance "Arma": https://twitter.com/AR

Talous on sukupuolittunut ilmiö. Talouden hierarkiassa miehiseksi mielletty palkkatyö nostetaan yli palkattoman hoivatyön, joka on perinteisesti jäänyt naisten kontolle. Poliittisen talouden tutkijat Anna Elomäki Tampereen yliopistosta ja Hanna Ylöstalo Helsingin yliopistosta avaavat Poliittinen talous -podcastissa talouden, sukupuolen ja vallan yhteenkietoutuneisuutta. Lähetyksessä pohditaan muun muassa tasa-arvon käsitettä ja sen ongelmallisuutta - sitä, miten tasa-arvo valjastetaan usein epätasa-arvoa tuottavan politiikan ajuriksi. Esimerkistä käy Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toiminta. Entä minkälainen on sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän politiikan tila, kun suomalaista ja eurooppalaista talouspolitiikkaa ohjaavat ajatukset julkisen sektorin menokurista ja vientiteollisuuden kansainvälisestä kilpailukyvystä? Jättävätkö valtiovarainministeriön määrittämät menokehykset tilaa nostaa lastentarhanopettajien palkkoja? Lähetyksessä pohditaan sitäkin, miten feminismi saattaa kulkea käsikynkkää

Tänä syksynä juhlitaan globaalin finanssikriisin 10-vuotissyntymäpäiviä. Kriisin poliittiset vaikutukset olivat huomattavat: kriisi ja sen seuraukset - eritoten rankka talouskuripolitiikka - runtelivat poliittista keskustaa ja raivasivat tietä ääriliikkeiden nousulle. Poliittinen talous -podcast syventyy pohtimaan finanssikriisin talouspoliittisia ja -tieteellisiä seurauksia. Minkälaisia taloustieteellisiä ajatuksia löytyy kriisin taustalta? Vavisuttiko kriisi valtavirtaisen taloustieteen konsensusta, vai seilasiko taloustiede myrskyn silmästä turvaan vahingoittumattomana. Kriisin puhjettua puhuttiin paljon Keynesin uudesta tulemisesta, mutta eliitit vaihtoivat kuitenkin nopeasti talouskurivaihteen silmään. Miksi näin? Entä millaista suomalainen talouspolitiikka on ollut kriisin jälkimainingeissa? Lisäksi lähetyksessä pohditaan rahapolitiikan kasvanutta roolia. Keskuspankkiirit eivät enää ole neutraaleja teknokraatteja, vaan kapitalismia koossa pitävä, ilmeisen poliittinen voima. Kuinka pitkään kaikkivoip

Liberalismin ja demokratian katsotaan usein kulkevan käsi kädessä. Trumpin valinta, Brexit ja autoritaarisuuden nousu kertovat siitä, että uhattuna on nimenomaan liberaali demokratia. Liberalismin suhde demokratiaan ja politiikkaan on kuitenkin aina ollut hankala. Vaikka liberalismi pyrkii vapauttamaan ihmisiä demokratian piiriin ja lisäämään näiden autonomiaa, saattaa demokratia liian pitkälle mennessään uhata liberaalia järjestystä. Lisääntyvät poliittiset oikeudet ovat perinteisesti tuottaneet ongelmia liberalismille: monet liberaalit ajattelijat ovat syyttäneet esimerkiksi historian syvistä talouskriiseistä demokraattista politiikkaa, jonka on katsottu tuottaneen "järjettömiä" lopputulemia. Liberalismi joutuu näin alati painimaan oman demokraattisen dilemmansa kansa: mitä sitten, kun demokratia tuottaa ei-liberaalia politiikkaa? Liberaalissa ajattelussa tähän on usein vastattu sulkemalla osa politiikasta demokraattisen päätöksenteon ja poliittisen debatin ulkopuolelle. Näin on tehty esimerkiksi Euroopa

Millä tavalla journalismi rakentaa arkipäiväisiä ja -järkisiä käsityksiämme taloudesta ja talouspolitiikasta? Miksi talousjournalismia hallitsevat vaatimukset vaalia kansallista kilpailukykyä, ja miksi ekonomistit pääsevät päivittäin uutisiin vaatimaan "rakenteellisia uudistuksia"? Esiintyykö talous journalismissa omalakisena alueena, joka rajaa politiikan mahdollisuuksia ja jolle politiikan pitäisi alistua? Miten eliitit määrittävät talouspoliittisen keskustelun agendan? Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa pohtivat Poliittinen talous -podcastin viidennessä jaksossa taloustieteen ja journalismin suhdetta samoin kuin sitä, miksi taloustieteellisestä asiantuntijuudesta on journalismissa tullut tärkein maailman selittämisen tapa. Jaksossa pohditaan sitäkin, miten vaihtoehtoiset talousasiantuntijuuden muodot jäävät julkisen keskustelun ulkopuolelle.

Länsimaihin on ilmestynyt finanssi- ja eurokriisin jälkimainingeissa useita suosittuja vasemmistopopulistisia liikkeitä ja puolueita - esimerkiksi Syriza Kreikassa ja Podemos Espanjassa. Myös Yhdysvaltain demokraattipuolueen vasenta laitaa edustavaa Bernie Sandersia samoin kuin Ison-Britannian työväenpuolueen Labourin puheenjohtajaa Jeremy Corbynia on kuvailtu vasemmistopopulisteiksi. Poliittisen talouden tutkija Lauri Holappa ja viestinnän tutkija Timo Harjuniemi pohtivat, mistä vasemmistopopulististen liikkeiden ja poliitikkojen suosio kertoo. Millainen on vasemmistopopulistinen pelikirja, ja miten vasemmistopopulistit suhtautuvat mediaan? Lähetyksessä pohditaan, onko vasemmistoliitto populistinen puolue ja millainen potentiaali Suomessa ylipäänsä on vasemmistopopulismille. Entä onko vasemmistopopulismin pakko olla nationalistista eli kansakunnan ajatukseen nojaavaa?

Uusliberalismista on keskusteltu kiivaasti viimeiset vuosikymmenet. Kriittiset äänet ovat liittäneet uusliberalismin muun muassa Margaret Thatcherin ja Ronald Reaganin poliittisiin projekteihin, joissa hyökättiin toisen maailmansodan jälkeen rakennettuja hyvinvointivaltioita vastaan. Toiset taas ovat kiistäneet koko uusliberalismin olemassaolon. Uusliberalismin juuret ulottuvat kuitenkin syvemmälle, aina 1900-luvun alkuun. Tällöin liberalismin periaatteita oli mietittävä uudelleen vastauksena laissez-faire-liberalismin epäonnistumisen seurauksiin: fasismin ja reaalisosialismin nousuun. Mistä uusliberalismissa oikeastaan on kyse? Mikä on uusliberalismin suhde klassiseen liberalismiin? Entä taloustieteeseen? Minkä vuoksi uusliberalismista puhuminen tuntuu edelleen olevan niin hankalaa? Miten uusliberalismi ilmenee 2010-luvun Euroopassa ja Suomessa. Kysymyksiin vastaa yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta. Tuttuun tyyliin mukana myös Lauri Holappa ja Timo Harju

Ajatuspajat tuottavat poliittisia ideoita julkisuuteen ja pyrkivät vaikuttamaan suoraan päättäjiin. Mikä tekee ajatuspajasta ideologisesti tehokkaan? Mikä on markkinaliberaalin Libera-ajatuspajan menestyksen salaisuus? Miksi vasemmisto on ulalla ideologisista kamppailuista? Poliittisen talouden tutkija Lauri Holappa ja viestinnän tutkija Timo Harjuniemi Helsingin yliopistosta vastaavat myös kuulijakysymykseen siitä, voiko liberaalien edistysmielisten pelikirjaa (katso jakso 1) käyttää vastahegemonisiin tarkoituksiin. Lisäksi Poliittinen talous -podcast haastattelee historioitsija Maiju Wuokkoa, joka on tutkinut Suomen tunnetuimman ajatuspajan - Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) - historiaa. Mitä tarvetta varten Eva vuonna 1974 perustettiin, ja miten Eva on vaikuttanut Suomessa käytävään talouspoliittiseen keskusteluun? Maiju Wuokon haastattelu alkaa äänitteen kohdassa 38.20. twitter.com/MaijuWuokko www.ennenjanyt.net/2016/10/maiju-w…sa-lectio-prae/ Kuva: Eva/Mauri Ratilainen

Emmanuel Macronin kaltaisia liberaaleja edistysmielisiä juhlitaan järjen majakoina Trumpin, Brexitin, populismin ja barbarian aikakaudella. Mistä näiden teknokraattien tenho kumpuaa? Entä kuka on Suomen johtava liberaali edistysmielinen ajattelija? Miten Atte Jääskeläinen liittyy tähän kaikkeen? Poliittinen talous -podcastin ensimmäisessä jaksossa keskustelemassa tutkijat Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa.