Radio Suomesta Poimittuja

Veden alle Marko Röhr meni ensimmäisen kerran snorklaamalla. Merivoimissa Röhr palveli mm. sukeltajakoulun Mursu-aluksella. Nykyisin hän harrastaa vapaasukellusta. Tämän vesi-ihmisen tuorein työ on dokumenttielokuva Järven tarina, joka sai ensi-iltansa tammikuussa. Röhr sanoo olevansa luonnon kunnioittaja. Järvien pinnan alta, esimerkiksi Puulavedeltä, löytyy mm. 5000 vuotta vanhoja metsän jäänteitä. Samaan aikaan siellä näkyy merkkejä nopeista muutoksista. Tilanne ei ole hänestä kuitenkaan toivoton, sillä ihmisen toiminnalla on esim. suoja-alueiden avulla parannettu vesistöjen laatua. Elokuvatuottaja ja sukellusharrastaja Marko Röhr puhui Olga Ketosen kanssa veden painosta ja sukeltamisen kauneudesta Ihan pihalla -ohjelmassa 14.4.2016.

Kun farkuista ratkeaa sauma tai nahkatakin hiha tarttuu ovenkahvaan ja tulee palkeenkieli, on jäteastia helposti ensimmäinen ratkaisu, joka tulee mieleen. Väärin, sanoo espoolainen Annakaisa Kilpinen, Tuunaajamutsi - nimistä blogia kirjoittava yrittäjä, joka on tehnyt rakkaasta harrastuksesta, tuunaamisesta, itselleen ammatin. Annakaisa on sitä mieltä, että kuka tahansa meistä voi opetella hyödyntämään käytöstä poistettua tavaraa, oli kyse sitten niistä risoista farkuista tai vaikkapa rahkapurkin kansista. Ja syytä olisikin opetella, sillä ei meitä ihmisiä suotta kädellisiksi kutsuta. Meillä nimittäin on kädet ja jos ei niitä käytä, aivomme surkastuvat. Annakaisa Kilpinen opastaa Sanna Pirkkalaista tuunauksen saloihin.

Muoti! Akkojen hömpötystä eikä koske minua! Vaan ei auta pullikointi, kyllä koskee. Vaikka jalassa olisi vaan ne pieruverkkarit tai kulahtaneet kalsarit. Suomessa muotiteollisuutta ei kuitenkaan arvosteta, sanoo Kaikki kotona -ohjelman vieras Annamari Vänskä, Turun yliopiston muodintutkimuksen dosentti. Syytä olisi, sillä muotiteollisuus muodostaa neljä prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Annamari Vänskä kertoo mielikuvamme muodista olevan aika yksipuolisen. - Usein miellämme muodin koskemaan pelkästään huippumuotia, pukeutumisen arkista puolta ei pidetä muodin osa-alueena. Muoti on toisaalta huippumuotia, toisessa mielessä se on myös pysyvä rakenne, jonka läpi vaate kulkeutuu. Vaate on tiettynä aikana hyvinkin muodikas ja trendikäs, mutta aikanaan se kulkeutuu "muotiputken" läpi, ja tulee toisesta päästä ulos, jolloin se ei ole enää muodikas. Mutta sama vaate saattaa tulla vielä takaisin muotiin, tai muuttua peräti klassikoksi. Ruotsalaiset hoitavat muotiasiatkin meitä paremmin, heitä sopii kade

Vasta kun viettää aikaa ulkomailla paikallisissa halpahalleissa, ymmärtää meidän suomalaisten hienon suhteen ämpäreihin. Oli sitten ilmainen tai rahalla hankittu, tyhjä ämpäri on aina lupaus jostakin. Se on myös rauhanele ja asuste. Meillä suomalaisilla on ainutlaatuinen suhde ämpäreihin. Ämpäristä on tullut aikojen saatossa kiinteä persoonamme jatke, parantavan yksinkertaisen tekemisen mahdollistaja. Sen terapeuttinen kansanterveydellinen merkitys aukeaa väläyksenä vain niissä hetkissä, kun jossain jaetaan ilmaisia ämpäreitä. Muovisammio käden jatkeena olemme heti täynnä energiaa, valmiina säntäämään omiin juttuihimme. Täytyy mennä ulkomaille asti, jotta näkisi kansamme kauniin laadun. Käväisin juuri Saksassa ja tieni vei kuin automaattiohjauksella paikalliseen halpakauppaan. Kun muut ruuvasivat takapuoltaan trendikahvilan pöytään erikoiskahvit kohti taivasta juipottaen, minä kuuntelin sydämeni ääntä ja laskettelin liukuportaita maan poveen paikalliseen halpahalliin. Taloustavaran paljoudessa katse harhai

Partiolaisten puheenjohtajan Anna Munsterhjelmin sudenpentuajassa olivat hauskinta metsäretket ja muuta tapahtumat, joissa oltiin ilman vanhempia. Aika opetti pikkupartiolaisen aiempaa rohkeammaksi, ylittämään itsensä. Kaikkien aikojen nuorin Suomen Partiolaisten puheenjohtaja uskoo, että nykypartio kasvattaa ongelmien ratkomiseen ja lisää luottamusta omiin kykyihin ja elämään. Puheenjohtajavalinnan yhteydessä jotkut suhtautuivat ehdokkaaseen epäillen iän (29) ja sukupuolen takia. Munsterhjelmin mielestä yhteiskunnassa tytöt joutuvat tekemään enemmän töitä kuin pojat osoittaakseen olevansa hyviä johtajia. - Johtajaksi kasvetaan, hän sanoo ja toivoo, että nykyistä useampi uskaltaisi haluta johtajaksi. Olga Ketonen - partiolaisnimeltään "Tilli" - jututti Suomen Partiolaisten puheenjohtajan Anna "Paronitar" Munsterhjelmiä Ihan pihalla -ohjelmassa 7.4.2016. Tästä audiosta on poisttetu alkuperäisessä lähetyksessä soitettu musiikki.

Kun vuoto on iso, siinä ei jättisiteetkään auta. Pitäisikö nyt haukkua rikkaita sikoja vai kaiken vääryyttä? Kaikkeen löytyy luonnollinen selitys. Maailma on jakautunut lopullisesti. Voisihan sitä äimistellä ahneita sikarikkaita ja niitä jotka saa murusia. Saisi pahan mielen. Kun kuvaa isontaa, näkee enemmän. Kyse on Suunnittelijoista, ja niistä toisista jotka eivät osaa suunnitella. Toiset vain ovat suunnittelijaluonteita. Heille elämä on näytön paikka. Suunnittelija harrastaa esimerkiksi tätä verosuunnittelua. Harrastamiseen liittyy aina intohimo, se mahdollistaa tuntien tuhraamisen, tehokkaan verosuunnittelun. Verojen kiertäminen on henkisesti palkitsevaa, koska se ruoppaa hajurakoa tavallisiin talleroihin, niihin joilla ei ole tarvetta edes yrittää puljata vähiä rahojaan. Verosuunnittelu tekee suunnittelijasta omasta mielestään paremman ihmisen. Hän osaa optimoida hyötynsä, suhteessa laiskojen ja köyhien muuhun maailmaan. Pankkitilien ryhdikkäästi kohenevat saldot pitää tarkistaa kaksi kertaa viikossa,

Kirjailija ja opettaja Tommi Kinnunen kirjoittaa, koska haluaa kertoa tarinoita. Hänen kaksi romaaniaan, Neljäntienristeys ja Lopotti, ovat olleet lukumenestyksiä. Miten syntymäseuduilla Kuusamossa kirjailijan teokset on otettu vastaan? Kokeeko hän onnistuvansa, jos saa jonkun tarttumaan kirjaan ensi kertaa? Tommi Kinnunen oli Olga Ketosen vieraana Ihan pihalla -ohjelmassa 31.3.2016.

Kummalla puolella liukuportaissa kuuluu seistä? Sanotaanko tuntemattomille päivää? Suomi on täynnä kirjoittamattomia sääntöjä ja tapoja, jotka eivät ole yksiselitteisiä kantaväellekään. Saati kun edetään naisten ja miesten väliseen kanssakäymiseen. Kaikki kotona -lähetyksessä seksologi Tarja Pölkki kertoi, miten näistä asioista puhutaan uusille tulijoille. Toimittajana Paula Jokimies. Tarja Pölkki pitää maahanmuuttajille kursseja tapa- ja seksuaalikasvatuksesta. - Opetan heille tapakasvatuksen aakkosia, miten toisen ihmisen kanssa toimitaan, niin ettei tietoisesti loukkaisi häntä. Korostan heille myös sitä, että heillä on oikeus luoda myöskin omat rajat, ettei tule itse loukatuksi. Pölkki kertoo saaneensa kantasuomalaisilta kritiikkiä koulutuksistaan. -Älä kuvittele Pölkki, että pystyt muuttamaan monien tuhansien vuosien mukanaan tuomia tapoja ja kulttuuria, he kommentoivat. Heille vastaan, että minulla ei ole pienintäkään aikomusta muuttaa heidän kulttuuriaan, mutta voin kertoa heille, miten täällä Suome

Politiikan toimittaja Jari Niemelä on tehnyt töitä radiossa 40 vuotta. Radioura alkoi jo vuonna 1973, kun hän teki freelancerina radio-ohjelmia. Mutta kun kaikki freenlance- ja määräaikaissuhteet lasketaan yhteen vakinaiseen työuraan, niin laskennallisesti tasan 40 työvuotta on kertynyt tiistaina 29.3.2016. Politiikan toimittajana hän on ollut kolmisenkymmentä vuotta. Ajantasan toimittaja Aki Laine yllätti Jari Niemelän merkkipäivänä haastattelulla ja ääninäytteillä.

Kesäkunto on ymmärretty väärin. Jotta voisimme, täytyy muistaa talvikunto. Mitä tuo pimeys meidän kunnolle aiheuttikaan, vei melkein toimintakyvyn. Vielä ehdit kesäkuntoon. Sanovat, joka puolella. Olen ennenkin pohtinut tätä. Varmasti monella on olemassa talvikunto ja kesäkunto, jos karkeasti katsotaan. En suostu uskomaan, että kyse olisi pelkästään lihallisista asioista. Siihen ihminen on liian monimutkainen. Rasvaprosentti ei kerro meidän kunnosta paljoakaan. Kehonrakennus tuntuu liian yksinkertaiselta. Pakotat aluksi itsesi salille ja kierrät lappusen avustuksella tarvittavat vehkeet. Parin viikon päästä olet jo sen verran koukussa, että et kyseenlaista tätä ajanhukkaa mitenkään. Ensin lihakset alkavat tuntua, sitten näkyä. Kaverisi ei niitä huomaa. Semmosella jotkut kuvittelevat tulevansa Kesäkuntoon. Se on suorastaan kesän halventamista, kun väkisin luodaan kollektiivista kuvaa siitä, että rumilla metallihäkkyröillä saavuttaa ihminen Kesäkunnon. Suomessa valo on ainutlaatuinen ja sitä on tarjolla rajo

Mitä vanhempi on valmis tekemään lapsensa puolesta? Empimättä sekuntiakaan suurin osa vastaa "Ihan mitä vain". Jos vain jotenkin lastaan voi auttaa, vanhempi venyy ja taipuu. Eikä läheskään kaikilta edes kysytä, mitä olisit valmis tekemään. Sitä vaan tekee kun on pakko ja yleensä arki rullaa eteenpäin, vaikkei elämä olekaan sellaista, miksi sen kuvitteli. Erityislapsen vanhempi on ritari ilman haarniskaa kahlatessaan byrokratiasuossa ja pykäläviidakossa. Kaikki kotona -lähetys puhui erityislapsista ja heidän vanhemmistaan. Vieraina Leijonaemot -yhdistyksestä Merja Rukko ja Kai Laitinen. Merja Rukolla on kolme lasta, heistä tytär Anna on ollut paljon julkisuudessa. Hänet tunnetaan nuorena, joka koruillaan kerää rahaa Lastenklinikalle. - Anna sairastui syöpään vuonna 2008 ja on onnekkaasti syövästä selvinnyt. Annalla on 8-vuotias näkövammainen pikkuveli. Keskimmäinen lapsi on "vain tavallinen teini". Merja Rukko toteaa, että jokaiselta vanhemmalta löytyy se sitkeys ja voima puolustaa oman lapsen oikeuks

Järkyttävät tapahtumat Brysselistä ovat vyöryneet television välityksellä olohuoneisiimme. Kuvatulvalta ei pienen lapsen silmäkään voi välttyä. Miten aikuisellekin käsittämätöntä terroritekoa voi selittää lapselle? Kaikki kotona -lähetyksen Paula Jokimies ja Sanna Pirkkalainen kysyivät vinkkejä Mannerheimin lastensuojeluliiton ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautavalta. Marie Rautava korostaa aikuisen levollisen ja rauhallisen käytöksen merkitystä, kun asiaa lapsen kanssa käydään läpi. - Tosiasiat voi kertoa ja edetä sen mukaan, mitä lapsi asiasta tietää tai kysyy. Dramatisointia kannattaa välttää ja sitä että lapsen turvattomuuden tunne lisääntyisi. - Lapselle voi reilusti kertoa, että myös äidin on vaikea ymmärtää, miksi joku haluaa aiheuttaa muille pahaa. Lisäksi voi sanoa, että nämä asiat tutkitaan ja poliisi selvittää, ketkä ovat pahojen tekojen takana.

Maailma on muuttunut niin kovaksi, että nyt on etsittävä tosissaan pehmeitä vastakappaleita. Hiljainen viikkokaan ei ole enää hiljainen. Apuun tulee onneksi - pupulismi. Juuri nyt maailma kaipaa pehmeitä asioita. Kun jonnekin sattuu, siihen pehmeää. Kuhmun saanut kallo huutaa villasukkaa väärään päähän. Jos sattuu sisällekin, pää pitää työntää kokonaan äitin syliin. Ja jos oma kieli on niin terävä, että sillä satuttaa ulkopuolisiakin, siihen auttaa vain jonkun toisen pehmeä ja tunnelman taittava viisas sana. Näin pääsiäisviikolla maailma kaipaa - pupulismia. Pupulismi on yllättävän vähän käytettyä toimintaa. Kun ottaa huomioon, että sillä pyritään hyvään mieleen ja iloisempaan huomiseen. Pupulismilla kansaa kiihotetaan ostamaan liikaa herkkuja ja varaamaan aikaa läheisilleen. Taitava pupulisti saa puhuttua perheen isänkin pääsiäissunnuntaina kolmen vartin kävelylle, vaikka normiolosuhteissa tämä jäisi katsomaan väkivaltauutisia ja nyrkkitervehdyksiä. Pupulismissa käytetään iskulauseita, joilla tavoitellaan

Ulkomaantoimittaja, tietokirjailija, vieraileva journalistiikan professori Rauli Virtanen keskustelee Olga Ketosen kanssa maailman tilasta. Virtanen seurasi Yhdysvaltain presidentinvaaleja ensimmäisen kerran vuonna 1972. Republikaanien ehdokkaaksi tänä vuonna pyrkivän Donald Trumpin aikeita hän pitää niin huolestuttavina, että vaalien aikainen seuranta on tällä kertaa paikallaan. Syyrian tilanteesta hän sanoo pitävänsä "meteliä" sosiaalisessa mediassa. Kriisi on hänestä Euroopan kollektiivinen epäonnistuminen ja häpeä. Hän arvioi, että vuosi sitten mutaisen Idomenin pakolaisleirin olot olisivat nostattaneet kovan hälyn, mutta nyt mielipiteet ovat kovettuneet. Rauli Virtanen arvelee olevansa elävä todiste siitä, että ujo ja pelkäävä pikkupoika voi muuttua. Siitä hän kiittää ulkomailla oloa ja vieraisiin ihmisiin tutustumista. Suomalisille medioille hän saarnaa suomalaisten kirjeenvaihtajien tarpeellisuudesta. Keskustelu kuultiin alunperin Ihan pihalla -ohjelmassa 17.3.2016

Jyväskyläläinen Harri Väisänen on toiminut syöpään sairastuneiden tukihenkilönä pitkään. Väisäsellä on myös omakohtaista kokemusta sairaudesta. Mies tietää, että syövästä ei edelleenkään aina avoimesti puhuta ja sairautta saatetaan salata jopa lähiomaisilta. Harri Väisänen oli Yle Jyväskylän iltapäivälähetyksessä vieraana ja häntä haastattelivat Riika Raitio ja Heli Kaski:

Tiedätkö sen tunteen, kun yllätät itsesi jäkättämästä lapsille juuri siitä asiasta, josta äiti aina sinulle jäkätti ja josta päätit, että minä en ainakaan koskaan aikuisena marmata moisesta asiasta omalle jälkikasvulle? Tai kuinka ihnhosit nuorena sitä, että äiti ja isä pitivät mykkäkoulua riidan päätteeksi ja päätit, ettet koskaan moiseen sorru, vaan asiat puhutaan halki-poikki-pinoon heti, kun riita leimahtaa. Ja silti olet ollut jo pari päivää kotona hiljaa, kun ei tuo toinen taaskaan ymmärrä pyytää anteeksi…. Kotoa saatu parisuhteen malli istuu meissä tiukassa ja varsinkin riitatilanteessa on helppo mennä sen taakse piiloon: en minä osaa, enkä tiedä toista tapaa, kun meillä kotona aina toimittiin näin. Kaikki kotona -lähetys puhui iseistä, äidistä ja lapsista, menneen suhteesta nykyisyyteen ja kaiken keskiössä olevasta parisuhteesta ja perhe-elämästä. Vieraana oli mm. eroryhmiä vetävä parisuhdekouluttaja, tietokirjalija Marianna Stolbow. Toimittajina Sanna Pirkkalainen ja Paula Jokimies. Marianna S

Onko nyt närkästyjien aika? Mikä Suomea vaivaa? Mistä me löytäisimme lisää ideoita? Marko Miettisen vieraana Ihan pihalla -ohjelmassa Hupparihörhö, sarjayrittäjä ja start-uppien puolestapuhuja Sami Kuusela. Kuusela kertoo yrityksensä nimen Hupparihörhö syntyneen EVA:lle kirjoitetusta pamfletista "Hupparihörhö ja bisnesmies". - Tämä kirjoitus oli hätähuuto isojen firmojen ja start-uppien yhteistyön puolesta. Jenkeissä Piilaaksossa isot firmat skannaavat koko ajan ympärilleen, etsien nerokkaimpia pikku porukoita ja tekevät niiden kanssa yhteistyötä tai sijoittavat niihin. Suomessa tälläista toimintaa ei silloin ollut laisinkaan. Väitteet Suomen yrittäjävastaisesta ilmapiiristä saavat Kuuselan tuohtumaan. Hän syyttää yrittäjäjärjestöjä negatiivisen sanoman levittämisestä. - Tutkimusten mukaan Suomessa on hyvin yritysmyönteinen ilmapiiri, yksi maailman myönteisimpiä paikkoja perustaa yritys. Muistelen, että 87 % suomalaisista suhtautuu erittäin myönteisesti yrittäjyyteen. "Suomen kommunistisin liikkeenjohdo

Vuosi sitten Kansallisoopperan kuorossa laulava nuori tenori Simo Mäkinen jäi virkavapaalle päätyöstään ja lähti Jyväskylään tekemään Don Giovanni -oopperaa. Samaan aikaan Jyväskylä Oopperan pr-päällikkö Elina Lillstrang etsi sopivaa koekaniinia Arts In Business –projektiin, jossa oli tarkoituksena kokeilla, kuinka taidetta ja liike-elämää voitaisiin yhdistää. Kun Simo ja Elina sitten löysivät toisensa, tuli tenorista myös tutkimusmatkailija: hän lähti tutustumaan yhdeksään yritysjohtajaan ja hakemaan bisnesoppia omalle taiteilijan uralleen. Nyt Simo Mäkisellä ja Elina Lillstrangilla on unelma: luovuuden kansanliike. Toimittajana on Marika Paaso.

Johanna Janhonen on sosiaalisen median asiantuntija, kouluttaja, bloggaaja, wikisti ja wikipedisti Lievestuoreelta. Hän kertoo, että esimerkiksi nettitietosanakirja Wikipediaa lukiessa ei ehkä tule ajatelleeksi, että kuka tahansa voi tuottaa sinne sisältöä. Janhonen vinkkaa, että jos artikkeleiden tiedot arveluttavat, niin historia välilehdeltä löytyvät merkinnät viimeisimmistä muokkauksista ja muokkaajista. Johanna Janhonen vieraili Radio Suomen iltapäivälähetyksessä tiistaina 8. maaliskuuta. Haastattelussa puhuttiin Wikipedian lisäksi sosiaalisesta mediasta ja verkon parhaista puolista:

Räpäytäpä silmiäsi kaksi kertaa. Melko lyhyt aika, vai mitä? Siinä ajassa Anita Mäkelän kilpa-auton nopeus on kuitenkin kiihtynyt jo sataan kilometriin tunnissa. Kolme sekuntia lisää ja mittari näyttää jo viittäsataa. Puhutaan sellaisista vauhdeista ja lukemista, että maallikon on niitä vaikea käsittää, mutta Mäkelälle ne ovat tuttua kauraa, sillä hän on harrastanut kiihdytysajoa jo liki 30 vuotta. Kolme Euroopan mestaruutta. 12 maanosan nopeinta aikaa, ennätyslukemat 504 km/h ja 3,87 sekuntia. Vuoden autourheilija vuonna 2015, ensimmäisenä naisena kautta historian. Meriittilista on pitkä ja komea, mutta silti Mäkelän on vaikea puhua itsestään huippu-urheilijana. Tai ainakaan hän ei halua puhua itsestään ammattiurheilijana, sillä elanto tulee omalta tilalta, kiihdytysajot ovat vain harrastus. Harrastus, jossa on mukana 15 hengen tiimi, matkaan lähdetään kahdella puoliperävaunurekalla ja kisamatkat vievät Mäkelän tiimeineen ympäri Eurooppaa. Kiihdytysauton polttoaine on suurimmaksi osaksi nitrometaania, nes