Radio Suomesta Poimittuja

Koulun kevätjuhla on hyvää treeniä Vain elämää -ohjelmaa varten. Kuinka paljon ihminen voikaan itkeä tunnin aikana. Näitä paikkoja, joissa itku tulee pakottamatta, on lopultakin aika vähän. Silmistä näkee, että niitäkin itkettää jotka eivät itke. Se ihmistyyppi ei tosin itke äitinsä hautajaisissakaan. Kylmä ja epävakaa – kuin juhlapäivä, sääennusteen mukaan. Mikä kevätjuhlassa itkettää? Itse juhla se ei ole. Pitää porata syvemmälle. Ala-asteen opettajani itki sekä kevätjuhlassa että joulujuhlassa. Hänen kimmokkeensa oli selkeä ja rehellinen. Ope itki, ja paineella, koska hänen harjoittamansa lasten ohjelmanumero ei mennyt KOSKAAN niin virheettä kuin hän olisi toivonut. Vanhemmat puhuivat hänelle, lohduttivat vapisevaa ja yrittivät parhaansa asettaakseen tapahtuneen oikeisiin mittasuhteisiin. Turhaan. Ihan jo se itkettää, miten elämä voi olla näin vaikeata. Kun stressi purkautuu, itku pärähtää. Myös joku vanhemmista stressaa sitä miten lapsi suoriutuu näyttämöllä. Kun on väännetty kolme viikkoa kevätjuhlav

Kaikki kotona -tiimi päätti kantaa kortensa kekoon Ylen pönttötalkoissa. Miljoona linnunpönttöä -kampanja luovutti askarteluumme valmiiksi sahatut runkotarpeet, nauloineen kaikkineen. Tavoitteenamme oli rakentaa sellainen linnunpönttö, että Huvila ja huussi -ohjelmakin olisi siitä kateellinen. Vasaran varressa pönttömestarina Juha Laaksonen sekä Sanna Pirkkalainen ja Paula Jokimies. Varhainen kevät virittää kysymyksen useampaan kertaan pesivistä linnuista. Laaksosen mukaan isot linnut eivät juurikaan pesi kahdesti. - Osa pikkulinnuista mm. talitiainen, sinitiainen ja haarapääsky pesivät useampaan kertaan. Ei voi yksiselitteisesti sanoa, että tietyt lajit pesivät kahdesti. Pesintöjen määrä riippuu naaraan kunnosta. Laaksonen letkauttaa, että koirashan on aina kunnossa. Emme ole toukokuun lopussa myöhässä rakennuspuuhassa, tuumaa mestari Laaksonen. Toiseen kertaan pesivät tintit ja vasta pesintäänsä aloittelevat kirjosiepotkin tarvitsevat kodin. Hän huomauttaa, että pönttö on pitkäikäinen sijoitus. Sen huo

Ennen työpäivän alkua kannattaa luukuttaa pukuhuoneessa täysillä ysärihittejä. Mitä muita kannustavia asioita voisi siirtää jääkiekosta muualle työelämään? Kaikki strategiat on testattu ja huonoksi havaittu. Kaikki yrittävät olla työpaikalla mahdollisimman tehokkaita - ei minkään takia. Työilmapiiri kiristyy ennen lomia ja lomien jälkeen. Siksi on tartuttava korteen viimeiseen, jääkiekkomailan malliseen. Ihminen on onnellisimmillaan laittaessaan erkkaa lapaan. Hän tietää pääsevänsä kirmailemaan, kuin lapsi. Ja kun yhteinen päämääräkin on kirkas kuin pöytäviina, mikään ei voi tulla onnen tielle. Ajattelevat ihmiset yksi toisensa perään ovat nostaneet kiekkoleijonamme esimerkiksi siitä, miten työelämä voisi toimia. Kun seurasi lätkäjätkien, noiden seesteisten miljonäärien, arkista aherrusta, työpaikalla toimimista, hääräilyä, pari viikkoa, ei voinut kuin ihailla. Noinkin voivat työt sujua. Lyhyitä palavereita tarpeen mukaan. Sitten tekemään. Vastuuta annetaan niin paljon, että se on pakko kantaa, ja ylpeyde

Liikennelääketieteen professori Timo Tervo puhuu kursailematta. Olga Ketosen vieraana hän pohtii mm. lääkeaineiden yhteisvaikutusta ajokykyyn. Hänen mielestään yksilönsuoja on liikenneturvallisuuden kannalta ehkä viety liian pitkälle, jos lääkäri ei saa tietää, mitä lääkkeitä potilaalle on aiemmin määrätty. Ikääntyneen ajoterveydessä omaiset ovat hänen mukaansa parhaita asiantuntijoita: Jos lapset eivät päästä lapsenlapsia papan kyytiin, niin silloin on jokin ongelma. Timo Tervo sanoo, että kuljettajan ikä näkyy selvänä riskin nousuna, mutta että terveysongelmia on kaikissa ikäryhmissä. Ja että nuori mieskuljettaja on riski terveenäkin. Liikennevalvonnassa panostetaan hänen mieleestään liikaa yhteen korttiin - ylinopeusvalvontaan. Ylinopeus on hänestä tietysti riski, mutta yleensä kuolonkolarin on aiheuttanut kuljettaja, joka täyttää riskikuljettajan tunnusmerkit ilman ylinopeuttakin. Keskustelu kuultiin Ihan pihalla –lähetyksessä 19.5.2016.

Mistä on kyse äitiyslaissa, jota kannattanut kansalaisaloite etenee syksyllä eduskunnan käsittelyyn? Entä miltä tuntuu, kun joutuu adoptoimaan oman lapsensa? Nykyisen lain puitteissa naisparien ei-biologinen vanhempi joutuu adoptoimaan oman lapsensa. Tämä onnistuu vasta lapsen syntymän jälkeen. Kahden lapsen vanhemmat Salla ja Juulia Virtanen kertovat, että adoptioprosessi kaikkine kiemuroineen tuntui jopa järjettömältä. Heidän mukaansa vanhemmuuden tunnustaminen ennen syntymää olisi lapsen etu. ”Jos Juulia olisi menehtynyt synnytykseen, meidän lapsi olisi ollut juridisesti orpo. Mulla ei olisi ollut mitään juridista sidettä häneen”, toteaa Salla Virtanen lapsensa syntymästä. Juttu kuultiin Kaikki kotona –ohjelmassa 17.05.2016. Toimittajana Kaisu Suopanki.

Hauskuudella hallitaan ilmatilaa. Maailman mahtavimman valtion päämies on hauska kuin mikä. Se ei ole ongelma. Se on ilmiselvää. Barack Obama on maailman hauskin valtion päämies. Jos otetaan laskuihin nimenomaan verbaalinen huumori ja oivaltavat välipistot. Tahattoman hauskoja valtiojohtajia on tietenkin paljon, mutta he ovat hauskimmillaan kun eivät puhu, valmiiksi puettuina ja väärään kameraan intensiivisesti katsoessaan. Tötterö keikkuu päälaella, hirmuteot heiluttavat ryhtiä pieninä paineaaltoina. Mutta Obama, hän osuu ytimiin aina kun mikrofoni saatetaan nenän alle. Samaan illallispöytään Obaman kanssa rojahtaneet ovat poikkeuksetta yksimielisiä siitä, että tämä maailman mahtavimman valtion johtaja on hauskempi kuin kaikki tunnetut ammattikoomikot yhteensä. Kyse on paljolti myötäelämisen ja eläytymisen kyvyistä ja oikeasta ajoituksesta. Täytyy olla pöytäseurueen maailmankuvasta oikeaa taustatietoa, johon heitellä poikittain osuvia kapuloita. Kun on taito löytää asian pientareelta joku oivaltavasti vier

Kansallispuistokummi ja hotellinjohtaja Saimi Hoyer uskoo, että hänen suurimmat unelmansa olisivat jääneet toteuttamatta ilman vakavaa sairautta. - Sairaus on opettanut elämään hetkessä ja riemuitsemaan pienistä asioista, hän sanoo. Hoyerille metsä on tärkeä paikka, ja yksi tärkeä päätös syntyi vastikään Kolin kansallismaisemassa. Saimi Hoyer puhuu Olga Ketosen kanssa paitsi kansallismaisemista, luonnosta ja luontosuhteesta niin myös hotelliyrittämisestä Punkaharjulla ja mallimaailman opetuksista. Keskustelu kuultiin alunperin Ihan pihalla -ohjelmassa 12.5.2016.

Mikä on ensimmäinen asia artistissa, joka herättää levy-yhtiön kiinnostuksen? Kuinka levymogulit löytävät lahjakkuuksia? Kokeneet tähtien tekijät Asko Kallonen (Warner Music Finland) ja Kimmo Valtanen (Universal Music Finland) kertovat, että tähtiaineksen bongaaminen vaatii sekä tietoa että intuitiota. Toisaalta tähteys on taitolaji, joka vaatii lahjakkuuden lisäksi treenaamista. Nykyaikana musiikkibisneksessä voi pärjätä myös ilman karismaa. Tuottajien mukaan persoona, rooli ja ulkonäkö ovat vähemmän ja vähemmän merkityksellisiä tässä ajassa. Asko Kallonen kertoo: "Kun laulaja laulaa ihmisille, sillä ei ole mitään tekemistä ulkonäön kanssa, kun se tulee syvältä. Silloin pinta häviää ja ihmisen sielu tulee esille äänen kautta. Siihen ihmiset rakastuu." Ohjelmasta selviää myös, kenet Kallonen lähes passitti ”oikeisiin töihin” juuri läpimurron kynnyksellä. Haastattelu kuultiin Kaikki kotona –ohjelmassa 10.5.2016. Juontajana Paula Jokimies.

Niin kauan kuin makuuhuoneesta ei saa työhuonevähennystä, asiat hakevat vielä oikeaa uomaansa. Kii ki kii, kii ki kii, soi päässä, samalla kun täyttää veroilmoitusta. Aivan taukoamatta. Tuo voihkaisu on niin lohduton - täyttäjän suusta. Veroilmoituksen koruttomassa viileydessä tulee helposti pohtineeksi, minkälaisissa merkeissä tämä elämä näyttää hujahtavan. Lukujen ja lauseenpätkien välistä ei piirry kuvaa sankarista. Ellei arjen sankaria lasketa! Ansiotulot ja verot ja eläkemaksut on mitä on. Ne ottaa annettuina. Verot annan ottaa. Ei ota päähän. Luvut paperissa ovat kuin taloyhtiön tasekirja. Ei tee mieli määräänsä enempää tuijotella. Huolia saa niin halvalla. Mutta vähennykset! Ne on se juttu. Ei ole sattumaa, että verosta ja tuloista tehdään monenlaisia vähennyksiä. Elämässäkään, kukaan meistä ei ole täydellinen. Johtuu vähennyksistä. Keski-ikäinen suomalainen mieskin olisi niin ihana, että norppavideon sijasta tuhannet haluaisivat vain tuijotella sen köllöttelyä tutulla mökkilaiturilla tai talviasu

Puntti Valtonen on yksi ääninäyttelijöistä Radio Suomen radiomusikaalissa Juice Leskisen elämästä. Valtonen on tuntenut Juicen myös oikeassa elämässä. Olga Ketosen haastattelussa Valtonen kertoo, miten pyyntö Juicen Grand Slam -yhtyeen jäseneksi muutti hänen elämänsä. Puntti Valtonen kuvaa elämäänsä ilman alkoholia ja arkeaan autistipoikansa kanssa: Elämä on ihanaa! Lämminhenkinen keskustelu kuultiin Ihan pihalla -ohjelmassa 5.5.2016. Kuva on vuodelta 2007: Jari Yliaho ja Puntti Valtonen Grand Slam -yhtyeen harjoituksissa. Kuvaaja Mika Kanerva/Yle.

Melkeinpä jokaisella on nykyään taskussaan älypuhelin, jolla kuvaaminen onnistuu tosi näppärästi. Digitalisuuden myötä kuvaamisesta on tullut jokamiehen hommaa. Mutta olemmeko helppouden huumassa hävittäneet tuntuman laadukkaasta kuvasta? Kuvaustilanteet ovat helpottuneet digitaalisuuden aikana. Kuvia ​otetaan runsaasti, ja kyllä niistä yleensä aina se hyvä otoskin löytyy​,​​ lohduttaa Kaikki kotona -lähetyksen vieras, valokuvaaja Jyri Laitinen.​ - On ihmisiä, joista otat vain yhden kuvan jä näet heti, " Wau, se oli siinä". Mutta on myös ihmisiä, joista otetaan pahimmillaan tai parhaimmillaan, ehkä useita satoja kuvia. Jossain vaiheessa kuvattavan suojamuuri kyllä laskeutuu sen verran, että pystyn vangitsemaan hänen aidon, oikean ilmeensä. Jokaisesta ihmisestä onnistuu saamaan sellaisia kuvia, ​joita​ on kiva katsoa. ​Valokuvaaja Jyri Laitinen kertoo​ ihmisiä kuvattaessa kiinnittävänsä huomion silmiin. ​- Koen onnistuvani kun ​saan silmistä esiin pilkkeen. En kiinnitä oikeastaan mihinkään muuhun huomiota

Suomessa tehdään liian vähän. Asia on onneksi korjattavissa. Jos postilaiset ajavat siinä sivussa ruohomme, meille muillekin pitää tulla pientä sivuhommaa. Olemme nyt pari viikkoa maistelleet ilouutista, jonka mukaan Postin työntekijät pääsevät kesällä ruohon ajoon. Huhujen mukaan jotkut firman työntekijöistä harkitsevat myös ruohon polttamista, kiitos muutosvauhdin. Kun nyt olemme tehostamisen tiellä, avatkaamme silmämme kaikille hyville paikoille. Radiojuontajien kuunteleminen on äärimmäisen raskasta. Kuulijan takaraivossa rääkyy mörkö, joka kyselee taukoamatta maksetaanko tuostakin, onko tuo hänen ainoa virkansa, saattaa itsensä ja studion hysteerinen nainen vaikeaan hepuliin. Esimerkiksi radiojuontajat voisivat puhumisen lomassa valmistaa kepab-annoksia ja kun lähetysyksikkö olisi katutasossa, myös ojentaa annokset nälkäiselle. Puhehan ei katkea, älkää siitä huolestuko. Emme voi jatkossa ajatella, että ainoastaan Postin työntekijät saavat entisellä reitillään tehdä uusia temppuja, postin jakamisen ohes

Mielenhallinnnan valmentaja Reidar Wasenius neuvoo ottamaan aistit mukaan aivojen treenaukseen. Sitä voi tehdä vaikka kävekyllä tai arkisten askareiden ohessa. - Katso, kuuntele, tunnustele, nuuhki, maistele. Kuuntele personal brainerin yksinkertaiset ja hauskat esimerkit. Äänestäänkin tunnettu Wasenius oli Olga Ketosen vieraana Ihan pihalla -ohjelmassa 28.4.2016.

Onko nuorten jääkiekkoilijoiden menestys vain sattumaa vai olemmeko oppineet voittamaan? Mielenhallinnan valmentaja Reidar Wasenius paljastaa Olga Ketoselle, mihin pystymme, kun valjastamme aivomme töihin. Keskustelu käytiin Ihan pihalla -ohjelmassa 28.4.2016.

Onko 15-16 -vuotiaiden elämä kiehnäämistä, seukkaamista, snäppäämistä, mopoilla päristelyä, kuteita ja pitkään nukuttuja aamuja vai koulunkäyntiä, esitelmien tekoa, liikuntaa ja perheen kanssa oleilua? Aikuisuuden kyynistämät korvat saivat vastaanottaa nuorten raikkaita ajatuksia Kaikki kotona -lähetyksessä, kun vieraina olivat Helsingin Uuden yhteiskoulun oppilaat, uutisluokkalaiset Julia Mäntylä, Sarah Hadaya ja Nahian Hoquet. Julia, Sarah ja Nahian pitävät koulunkäynnistä. Tarkoin pohtien he määrittelivät, millainen on hyvä opettaja. - Hyvä opettaja on iloinen, kannustava ja osaa tukea oppilasta. Hän osaa myös kontrolloida luokkaa ja säilyttää siellä työrauhan. Oppilaiden huomioiminen yksilöinä on tärkeää, sillä opimme niin eri tavoilla, toiset hahmottavat asioita visualisesti toiset taas lukemalla. Aikuisuuden kynnyksellä olevat nuoret ovat tulevaisuudensuunnitelmiakin jo miettineet. Sarahin suunnitelmissa on kesän jälkeen lukio ja sitten kenties yliopisto. Opettajan ammatti kiinnostaa häntä. Kou

Suomessa puretaan normeja ja karsitaan byrokratiaa niin, että hitaimpia hirvittää. Purkamisessa ja karsimisessa on hyvä olla esimerkiksi moottorisaha-ajokortti, sanovat. Suomeen tulee moottorisaha-ajokortti. Sen suorittanut voi paremmin osallistua norminpurkutalkoisiin - ja muihinkin purkutalkoisiin. Näin Suomi nousee, kun asioita kaatuu, turvallisesti. Suunta on oikea. Ajokortti pitäisi määrätä moneen muuhunkin hommaan. Tulee vain mieleen esimerkiksi raskaan postilaukun kanssa ruohoa rinteessä leikkaavat postin työntekijät. Kolmivaiheinen ajokoe ja kirjallinen sekä psykologinen näyttötesti päälle. Ajokorttihan ei ole kiusantekoväline vaan ajajan parhaaksi määrätty. Se kertoo tietystä laatutasosta, tekemisen määrätietoisuudesta ja vihkiytymisestä aihealueeseen. En pitäisi mahdottomana, että rakasteluunkin tulisi Suomessa ajokortti. Rakastelumäärät ovat olleet koko ajan laskussa ja varman rutiinin hiipuminen säännölliseen rakasteluun saattaa suorastaan estää liikenteeseen lähdön. Ei luota enää reaktio- ja

Olga Ketonen ja Jenni Pääskysaari puhuvat pojista ja tytöistä ja mm. kiltteydestä. - Elämässä ei ole mitään tärkeämpää kuin olla kiltti, Pääskysaari sanoo. Pojista ja poikana olemisesta kirjan kirjoittanut Pääskysaari kertoo, miten joskus pienet lauseet voivat ohjata koko elämää. - Rakkauden tueksi tarvitaan sanoja. Ja miksi ihmisiä pitää ylipäätään erotella? he pohtivat. - Miksei poikatyttö saa olla vain tyttö. - Onko herkille pojille tilaa? Jenni Pääskysaari oli Olga Ketosen vieraana Ihan pihalla -lähetyksessä 21.4.2016.

Miten työstetään kirjaksi tunnetun henkilön elämänpolku? Kaikki kotona -lähetyksen vieraina olivat elämäkertakirjailijat Raila Kinnunen ja Tomi Lindblom. Raila Kinnunen on kirjoittanut elämäkerrat mm. Paavo Lipposesta, Esko Salmisesta ja vastikään Karita Mattilasta. Tomi Lindblom on työstänyt kirjat Eki-sedästä, Antti Einiöstä ja viimeismpänä Ekku Peltomäestä. Molemmat vieraat, Lindblom ja Kinnunen, korostavat kirjoittajan ja päähenkilön välisen luottamuksen olevan kaiken A ja O. Kirjan kohde luottaa ja uskoo siihen, että se mitä hän kirjoittajalle kertoo, tulee myös käsitellyksi oikealla tavalla. Elämäkerrat yleensä, ainakin elävistä ihmisistä ovat kohdettaan kunnioittavia ja arvostavia. Jos elämäntarinasta on tulossa tylsä, liian löysä tai sisällyksetön Tomi Lindblom käyttää psykologista silmää taivutteluun, jotta edes muutama laatikko elämästä saataisiin aukeamaan. - Taitava kirjoittaja osaa ohjata kohdettaan. Olisihan se nyt ihan ok, jos tämä tieto julkistettaisiin vihdoinkin? Eihän tässä ole mitään

Hollolassa sijaitseva antiikkikeskus Fasetti on pullollaan senkkejä, kaappeja, nojatuoleja, sohvia, pöytiä, lamppuja ja vaikka mitä muuta ja kaikilla niillä on oma tarinansa. Vaikka elämme edelleen kerskakulutuksen aikaa, ovat monet heränneet arvostamaan aikanaan suurella vaivallä käsin valmistettuja huonekaluja, joilla on parhaimmillaan kerrottavanaan tarinoita jopa satojen vuosien takaa. Yrittäjä Janne Ylönen toimi Sanna Pirkkalaisen oppaana.

Miksi kaiken sotkeminen on ehdottoman välttämätöntä? Ymmärtääksemme sen, voi vaikka ensin yhtiöittää perheensä. Onko se ongelma, jos ei tajua yhtään mitä maamme hallitus meinaa? Mökkikauden kynnyksellä olisin taipuvainen ajattelemaan, että ei. Tiedän vanhastaan, että politiikka on yhteisten asioiden sotkemista, ja hyvä niin. Tunnen toki lajitovereitani, jotka ovat kummastelleet happivajeisesti haukkoen Sipilän hallituksen toimia jo yli vuoden – vaikka hallitus on toiminut vasta vajaan. Jotta ymmärtäisin kaiken sotkemisen ehdottoman välttämättömyyden, olen viime aikoina pohtinut oman perheeni yhtiöittämistä. Olen myös huomannut, että jokainen tiedotustilaisuus on hyvä mahdollisuus lisätä ihmisten pelkoja ja horjuttaa tulevaisuudenuskoa. Siksi olen itse päättänyt ajaa yhtiöittämissuunnitelmani maaliin ilman suuria perheelle osoitettuja tiedotustilaisuuksia. Perheeni sai tietenkin jo kuulla huhuja innovatiivisista suunnitelmistani. Luulivat, että aion Yksityistää perheen. Se on ihan eri asia. Jos on jo nytki